|
>>Netticolosseum |
|
Netticolosseum
|
Stk ry:n Netticolosseum
|
-
Yleinen keskustelu :: RE: Sekalaisia uutisia
Kirjoittaja: tniemi
Lähetetty: 30.07.2010, 23:52:19 (GMT 3)
Aihe Vastaukset: 185
Pitikin mennä lukemaan uutisia.
Ensinnäkin, cap & trade on Jenkeissä kuopattu:
http://www.philly.com/inquirer/opinion/20100730_Editorial__Senate_wilts_on_warming.html
http://www.salon.com/news/politics/war_room/2010/07/22/climate_bill_dead/
Mitään siis ei tapahdu ainakaan vuoteen -- ja jos demokraatit saavat turpiinsa marraskuun vaaleissa, niin tuskinpa sitten enää mitään koko tämän presidentin aikakautena.
Ja tällä välin Uusidiotian planeetan toisella laidalla...
Venäläinen tutkija kertoo meille turve- ja metsäpalojen olevan todisteita yhdysvaltalaisten supersalaisesta "ilmastonmuutosaseesta", jota nyt koekäytetään venäläistä väestöä vastaan:
http://www.rferl.org/content/Russian_Scholar_Warns_Of_Secret_US_Climate_Change_Weapon/2114381.html
Ovat ne jenkit ovelia...
-
Yleinen keskustelu :: RE: Aksiomaattiset järjestelmät, tekoälyt, laskettavuus ja Gödel
Kirjoittaja: tniemi
Aihe: Re: Aksiomaattiset järjestelmät, tekoälyt, laskettavuus ja G
Lähetetty: 29.07.2010, 16:03:58 (GMT 3)
Aihe Vastaukset: 2
| MaKo kirjoitti: |
| tniemi kirjoitti: |
| Ihmisaivojen on teorisoitu olevan kvanttifyysinen tietokone. |
Onko se? Minusta vastaus on kyllä ja ei. |
No näinhän tuo on. Periaatteessa mikä tahansa fyysinen asia (esim. Schuppan 962CR) on kvanttifyysinen laite, mutta kysymys on tietenkin siitä missä määrin kvanttifysiikka pääsee kohinan läpi esiin.
Ei ole olemassa rajaa (esim. 10cm, 2.3km), jonka yli kvanttifysiikalla ei olisi enää minkäänlaista vaikutusta. Todennäköisyys laskee rankasti mittakaavan kasvaessa, mutta eroaa yhä nollasta. (Elektroneja tunneloituu seinien lävitse harva se sekunti, mutta ihmisen tunneloituminen seinän lävitse on aavistuksen verran harvinaisempi tapahtuma, vaikkakaan ei mahdoton.)
Itse en kuitenkaan usko qubittien kuuluvan älykkyyden tai tietoisuuden pakollisiin vaatimuksiin -- mutta tämä on vain oma mielipiteeni.
| tniemi kirjoitti: |
| epägöödelinen laatikko |
Veikkaan, että yhdellä ööllä, mutta muuten näyttää hyvältä.
Sitten on myös tämä "gödelinen shokkisyöte", joka pistää ihmisaivot BSOD-tilaan. Ihan puhdas sci-fi-idea.
-
Yleinen keskustelu :: RE: Aksiomaattiset järjestelmät, tekoälyt, laskettavuus ja Gödel
Kirjoittaja: MaKo
Aihe: Re: Aksiomaattiset järjestelmät, tekoälyt, laskettavuus ja G
Lähetetty: 29.07.2010, 11:52:14 (GMT 3)
Aihe Vastaukset: 2
| tniemi kirjoitti: |
Ihmisaivojen on teorisoitu olevan kvanttifyysinen tietokone. |
Onko se? Minusta vastaus on kyllä ja ei. Tietysti tavallaan aivot ovat pohjimmiltaan kvanttifysiikkaa, kuten mikä tahansa muukin kemiallinen tai mekaaninen systeemi. Mutta onko kvanttifysiikka keskeistä aivojen toiminnalle? En tietenkään ole alan asiantuntija, mutta käsittääkseni kuitenkin hermosoluissa impulssit syntyvät useiden molekyylien vaikutuksesta ja tällainen on omiaan peittämään kvantti-ilmiöt ja tuomaan hermosolun toiminnan "tavallisen" kemian piiriin. Kvanttiasiat tuntuvat minusta vähän markkinointimielessä kehitetyiltä.
| tniemi kirjoitti: |
Ratkaisu tosin taitaa olla tätä lähempänä, sillä aksiomaattisuuden pystyy rikkomaan pienemmälläkin vaivalla. ... Kun 100% deterministiseen digitaaliseen hermoverkkoon liittää yhden tällaisen puutaheinää-neuronin, niin tapahtuu mielenkiintoinen asia. Lopputulos ei ole enää deterministinen! Se ei ole aksiomaattisesti laskettavissa, joka vuorostaan tarkoittaa, etteivät Gödelin teoreeman asettamat rajoitukset enää päde. |
Hehe, minusta tuntuu, että Maak ja Pikku-Piid saivat juuri tulevaan laajennettuun tarinaansa ihmeteltäväkseen "non-gödelian box" -nimisen laitteen  Mikähän se olisi suomeksi? Epägöödelinen laatikko?
_________________
http://mkoskim.drivehq.com
http://mkoskim.deviantart.com
-
Yleinen keskustelu :: Aksiomaattiset järjestelmät, tekoälyt, laskettavuus ja Gödel
Kirjoittaja: tniemi
Aihe: Aksiomaattiset järjestelmät, tekoälyt, laskettavuus ja Gödel
Lähetetty: 29.07.2010, 02:20:04 (GMT 3)
Aihe Vastaukset: 2
Itse asiassa minun pitäisi kirjoittaa tällä hetkellä käsikirjoitusta, mutta tämä aihe oli sen verran herkullinen, että en malta miettiä kohtausta jota minun pitäisi. Höpöttelen hetken jotain aivan muuta...
Olipa kerran kuuluisa matemaatikko Hilbert, joka halusi yhtenäistää ja linkittää yhteen kaiken matematiikan. Aivan kaiken. Yhtenäiseksi, loogiseksi ja kiinteäksi verkoksi. Ajatelkaa millainen saavutus tuo olisi! Ei enää epävarmuutta. Kaikki, siis aivan kaikki, olisi matemaattisesti todistettua, kuten esimerkiksi että 1+1 = 2.
Tietenkin, kuten kaikissa matematiikasta kertovissa tarinoissa, paikalle saapui Gödel, joka todisti, ettei mitään sääntöjärjestelmää voi todistaa ehjäksi järjestelmän sisältä käsin. On noustava ylemmälle tasolle. Ylemmältä tasolta voidaan alempi taso todistaa, mutta jälleen, tätä ylempää tasoa ei voida todistaa ehjäksi. On noustava korkeammalle, ja niin edelleen, kohti ikuisuutta.
Hilbert vaati, että asioiden on oltava todistettavissa käyttämällä äärellistä määrää askelia, ja Gödel todisti tämän olevan mahdotonta.
(Mainittakoon nyt tässä, että jo ennen kuin Principia Mathematican monumentaalinen tuotos oli kasassa oli toinen sen tekijöistä huomannut, kuinka jotain oli vinossa.)
Tämä Gödelin teoreema on filosofisissa keskusteluissa käytettävä tylppä instrumentti. (Astalo!) Sen avulla nuijitaan jokaista joka väittää tekoälyn olevan mahdollista.
Kuvitelkaapa hetken aikaa. Ihminen kykenee lukemaan Gödelin teoreeman ja toteamaan sen olevan tosi, mutta samaan aikaan Gödelin teoreema todistaa, ettei mitään aksiomaattista järjestelmää (tietokone) kyetä todistamaan sisäisesti ehjäksi.
Voiko tietokone lukea Gödelin teoreeman ja ymmärtää sen totuusarvon?
Jos tietokone on rajallinen aksiomaattinen järjestelmä (tottelee yksinkertaisia käskyjä) niin vastaus on ei. Tästä syystä tekoäly on mahdottomuus, ja ihminen on maailmankaikkeuden herra! Halleluyah!
Ihmisälyssä on siis jotain, joka tekee siitä ainutkertaisen. Me emme ole tietokoneohjelmia. Mikä tämä seikka siis on?
Nykyaikana yleisin tapa muodostaa tekoäly on hermoverkko. (Muitakin tapoja on testattu.) Hermoverkko on nippu digitaalisia neuroneita, jotka on linkitetty yhteen siten, että niiden muodostama verkko kykenee oppimaan asioita. Hermoverkko on musta laatikko, joka toimii suodattimena. Yksi linja informaatiota menee sisään, toinen linja informaatiota tulee ulos. Ihminen kertoo laatikolle oliko ulostuleva informaatio oikeaa vai väärää. Tämän syötteen avulla musta laatikko korjaa toimintaansa. Väärä heikentää laatikon sisäisiä kytkentöjä, oikea vahvistaa.
Kun tarpeeksi vaihtoehtoja on käyty lävitse, niin hermoverkko oppii. Se osaa pelata ristinollaa, tulkita mustavalkoista videokuvaa. Vaikeutena on määrittää mikä on oikein ja väärin. Ihminen (tai heinäsirkka) tekee tämän, ja hermoverkko oppii.
Onko hermoverkko älykäs? Ja jos se on, niin miten se välttää Gödelin ketunkuopan?
Alfred North Whiteheadia haittasi yksi seikka hänen kirjoittaessaan Principia Mathematicaa. (Tai, noh, muutama muukin, kuten esimerkiksi se, että työ vei kaiken ilon matematiikasta.) Pääasiallinen ongelma oli kuitenkin se, että todellisuus ei ollut aksiomaattinen.
Todellisuutta ei voi todistaa, ja tämän herra Whitehead tiedosti jo vuosina 1910-13, aikana ennen kvanttifysiikkaa ja sen mukanaan tuomaa ikuista epävarmuutta siitä mikä on totta ja mikä epätodennäköisyyttä.
Tietokoneen laskema hermoverkko, jopa oppiva sellainen, on täsmällinen aksiomaattinen järjestelmä. Sen toiminta on sataprosenttisesti ennustettavissa, kun lähtötilanne tiedetään. Yllätystä ei ole. Hermoverkon maaimankaikkeus on 100% deterministinen.
Mikä sitten erottaa ihmisen tekoälystä? On kehitelty kaikenlaista huuhaata, kuten esimerkiksi, että käpyrauhanen olisi radio Jumalalle. Pointtina kuitenkin on, etteivät ihmisaivot ole ennustettavissa. Tämä ei tosin tarkoita juuri mitään, koska keskiverto-sammakon käyttäytyminen ei ole ennustettavissa. Auringon tai supernovan käyttäytyminen on, sammakon ei.
Ihmisaivojen on teorisoitu olevan kvanttifyysinen tietokone. Tämä tarkoittaisi niiden olevan alttiita Heisenbergin epätarkkuusperiaatteelle. Jos me rakentaisimme kvanttifyysisen tietokoneen, niin pääsisimmekö me askeleen lähemmäksi ihmisaivoja?
Ratkaisu tosin taitaa olla tätä lähempänä, sillä aksiomaattisuuden pystyy rikkomaan pienemmälläkin vaivalla. Kuvitelkaapa yhtä ainoaa digitaalista neuronia, joka vastaa kysyttäessä pelkkää puutaheinää:
Q: "Mikä päivä tänään on?"
A: THTGFBNTBQ¤%H¤&THW
Q: "Onko Mona Lisa kaunis?"
A: UWTY&ERTGRGDFA/HET
Q: "Paljonko on 1+1?"
A: BGERT#G%ERVERY¤G%
Kun 100% deterministiseen digitaaliseen hermoverkkoon liittää yhden tällaisen puutaheinää-neuronin, niin tapahtuu mielenkiintoinen asia. Lopputulos ei ole enää deterministinen! Se ei ole aksiomaattisesti laskettavissa, joka vuorostaan tarkoittaa, etteivät Gödelin teoreeman asettamat rajoitukset enää päde.
Q: "Onko Gödelin teoreema totta?"
A: UH&RHRG!"#FEGFADSGF
Yhdellä pienellä liikkeellä on astuttu laskettavuuden ulkopuolelle.
Mitä oikeasti on laskettavuus? Mikä tekee matemaattisesta totuudesta totuuden? Miksi 1+1=2, ja miksi tätä seikkaa ei kukaan tässä maailmankaikkeudessa kykene muuttamaan?
Matematiikka on äärellistä, ja juuri tuo äärellisyys tekee siitä ennustettavaa. Juuri tätä äärellisyyttä haki herra Hilbert rajoittaessaan todistuksen askelten määrää. Ilman äärellisyyttä ei ole logiikkaa, ja ilman logiikkaa ei ole todistettavuutta.
Todellisuus on sumeaa ja määritelmien ulkopuolella, ja jossain siellä asuu älykkyys, persoona, viha ja rakkaus. Se mikä alkaa satunnaislukugeneraattorista muodostaa yllättäen jotain kaunista ja ainutlaatuista!
Ja tämä on hienoa!
http://www.youtube.com/watch?v=mRol4ByOh6g
-
Yleinen keskustelu :: RE: Sekalaisia uutisia
Kirjoittaja: MaKo
Lähetetty: 29.07.2010, 01:39:15 (GMT 3)
Aihe Vastaukset: 185
| tniemi kirjoitti: |
Ja todellisuus perustuu tämän päälle. |
Hyvin sanottu  Mua on itseäni aina kiinnostanut kvanttimekaniikan (tämän hetkisen tiedon mukaan) perustavanlaatuinen outous - satunnaisuus, sitoutumattomuus aikaan ja paikkaan, ja sen sellaiset asiat - ja se, kuinka sellainen soppa voi tässä ihmisen perspektiivissä näyttää newtonilaiselta. Valitettavasti multa puuttuu pohjalta 5 vuotta yliopistomatematiikkaa, että voisin oikeasti ymmärtää asian, mutta oma rajallisuus on pakko tunnustaa.
Se, että fysikaalisella koneella päästäisiin tekemään Turingin konetta laskennallisesti mahtavampi kone (s.o. lähinnä aika- ja paikkaresursseista riippumattomat tietokoneet), on kyllä ainakin itselleni aivan käsittämätön, suorastaan järjenvastainen ajatus, enkä ole tuon ajatuksen kanssa yksinäni. Toivotan tervetulleeksi, mutten pety, vaikkei sellaista ihan heti saataisi aikaiseksi
_________________
http://mkoskim.drivehq.com
http://mkoskim.deviantart.com
|
|
|
|
Tilastot |
Jäseniä: 1006
Uutisia: 1506
Sivuhakuja: 5256704
|
|
