|
Babeknabel-arkisto |
-
elokuu, 2005
-
kesäkuu, 2005
-
maaliskuu, 2005
-
helmikuu, 2005
-
tammikuu, 2005
-
joulukuu, 2004
-
marraskuu, 2004
-
lokakuu, 2004
-
syyskuu, 2004
-
elokuu, 2004
|
|
|
Miljoonan vuoden kuluttua |
|
21.04.2008 |
|
Yleensä historia kirjoitetaan jälkikäteen, mutta nyt se on kirjoitettava etukäteen. "Etukäteishistoriankirjoituksessa" voidaan, - sen luonteesta johtuen, ottaa kirjallisia vapauksia.
Ensi vuonna eräänä kauniina päivänä satut seisoskelemaan pihalla ja ihailemaan aurinkoista eteläistä taivasta. Tiedät, että illaksi on tulossa sade, mutta et tiedä, että Cernin kiihdyttimessä protonit kiitävät vastakkaisiin suuntiin lähes valon nopeudella.
Kohta alkaa ihmiskunnan kallein ja suurin tieteellinen koe, protoneja aletaan poikkeuttaa radaltaan törmäyskurssille tutkimuskammioon.
Sinä ehdit nähdä eteläisen taivaan repeävän sokaisevan kirkkaaksi, ja pilvien, puiden ja muun maiseman alkavan syöksyä horisonttiin, kun hirvittävä voima repii sinutkin palasiksi imeytymään tuohon galaktiseen viemäriin.
Et tiedä, etkä edes ehdi tehdä yritystä pohtia, mitä tapahtui.
Se mitä tapahtui, oli vain ihmiskunnan onnistunein koe.
Tiedemiehet vihdoinkin pystyivät kohdistamaan niin paljon energiaa yhteen pisteeseen, että syntyi musta aukko, jonka syntymän juuri ja juuri ehdit havaita.
Miljoona vuotta myöhemmin galaktisen tutkimusretkikunnan avaruusalus lähestyy aurinkokuntaa sen ratatason yläpuolelta. Tarkkailijat havaitsevat planeettajärjestelmän jo miljoonien kilometrien päästä.
Siinä näyttää olevan planetaarisen teorian mukaisilla paikoilla suunnilleen sen kokoisia planeettoja, kuin pitäisikin. Kolmas planeetta vain vaikuttaa hieman ennusteita pienemmältä, ja viides puuttuu kokonaan.
Lähempänä huomataan, että eihän kolmas, planeetaksi luultu, kierrä keskustähteä, vaan jotain näkymätöntä pistettä tähden kiertoradalla.
Aluksella ollaan hämmästyneitä. Tuhansien tutkittujen planeettakuntien joukossa tämä on ensimmäinen löytö, jossa musta aukko on ottanut planeetan paikan. Miten keskustähti on onnistunut sieppaamaan supernovan räjähdyksessä syntyneen mustan aukon, ja kuinka se on joutunut juuri tähän aurinkokuntaan?
Retkikunta päättää aloittaa tutkimuksensa tästä anomaliasta.
Mustan aukon ja sen kiertolaisen välistä löytyy valtavasti keinotekoista romua ja kokonaisia teknisiä laitteistoja. Niiden lähempi tutkimus osoittaa alueella sijainneen joskus teknisen kehityksensä alussa olleen kulttuurin.
Arvoituksen ratkaisu on ilmeinen, ja se herättää tutkijoissaan spontaanin huvittuneisuuden. Retkikunta oli matkallaan nähnyt tuhansia tuhoutuneita kulttuureita, ja suurin osa niistä oli itse ollut tuhoutumisensa aiheuttaja.
Tämän kulttuurin tapa oli ainutlaatuinen, kaikesta koomisuudestaan huolimatta, - tai ehkä juuri siksi.
Illalla tiedeneuvoston kokouksessa keskusteltiin näistä elinkelvottomista älyllisyyden muodoista, jotka onneksi itse eliminoivat itsenä, ennen kuin aiheuttivat vahinkoa muulle universumille.
Täällä vaikuttanut äly oli ollut lapsekkaan innokas tietämään ja kokeilemaan, ennen kuin edes ymmärsi ja käsitti, mitä oli tekemässä.
Äänestys olikin sitten pelkkä muodollisuus. Tämä kulttuuri sai kiistattoman ykkössijan "Itseamputaation kunniataulussa".
Kuinkahan huvittuneita valitsijat olisivatkaan olleet, jos olisivat tienneet, että tällä tuhoutuneella planeetalla muinoin jaettiin vastaavanlaisia "kunniamainintoja" nimeltään Darwin awards. |
You need to login or register to post comments.
Keskustele jutusta foorumilla. (0 viestiä)
|
|
Tilastot |
Jäseniä: 1007
Uutisia: 1507
Sivuhakuja: 5256704
|
|
